Debatti 15.3.2025 klo 17:

Jyväskylän kristillinen koulu
Voionmaankatu 18
40700 Jyväskylä

Tapahtumaan vapaa pääsy. Iltapalaa tarjolla.

Riku Bucht, Jyväskylän (ev.lut.) seurakunnan itäisen alueen johtava pappi
Tapio Puolimatka, käytännöllisen filosofian dosentti ja kasvatuksen teorian ja tradition emeritus­professori

Palaute debatista tästä linkistä: https://forms.gle/WT8exscpz2wEJ79s5

Viime vuosina enenevissä määrin yhteiskunnassamme ja erityisesti kristittyjen keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, mitä Raamattu opettaa sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Nämä aspektit ovat perustavanlaatuisia, koska ne vastaavat omalta osaltaan siihen, mitä on olla ihminen. Ne eivät kuitenkaan pelkästään määrittele sitä, vaan kuten kristityt ovat vuosituhansien ajan uskoneet ja opettaneet, niin ymmärrys ihmisyydestä kumpuaa Jumalan ilmoituksesta eli Raamatusta.

Raamatulla taas on huomattavasti pidempi historia, ensin ollen juutalaisen ja Israelin kansan pyhä kirja, jonka paremmin tunnemme Vanhana testamenttina ja joka Jumalan Pojan, Jeesuksen jälkeen laajentui Uuden liiton ja Uuden testamentin kautta käsittämään kokonaisuudessaan 66 kirjaa. Tämä muodostaa meidänkin suomalaisten yleisimmin tuntemat raamatunkäännökset kuten Kirkkoraamatut 1938 sekä 1992 ja uudemman Raamattu Kansalle -käännöksen. Kristinuskon sisällä on toki painotuseroa ja variaatiota siitä, mikä merkitys esimerkiksi apokryfikirjoilla on Raamatussa, mutta pääosin kristityt ovat aiheesta yksimielisiä. Tämän nyt käsillä olevan aiheen osalta Raamatun kaanon on oma keskustelunsa, jonka käsittely vaatisi oman erillisen tilaisuutensa. Se kuitenkin oleellisesti liittyy tämän väittelyn aiheeseen, koska pohjimmiltaan kristityt ovat aina pohtineet ja selvittäneet sitä, mitä Jumala ja hänen sanansa eli Raamattu on sanonut maailmasta, elämästä ja siitä, mitä on olla ihminen.

Tähän ihmisen elämään kuuluu oleellisesti, millaisina tunnemme itsemme ja toinen toisemme. Kun kohtaamme muita ihmisiä, me törmäämme erilaisiin persoonallisuuksiin ja siihen, millaisia suhteita nämä persoonat keskenään muodostavat. Suhteet taas saavat voimansa ihmisyyden perusteista, kuten sukupuolesta sekä seksuaalisuudesta. Olemme siis ihmisyyden ytimessä kun puhumme näistä. Mutta mitä kristityt nykyään näistä ajattelevat? Onko Raamatussa nähtävissä yksi ainoa tapa hahmottaa asia vai tarjoaako se meille syvempiä sävyjä?

Tämän aiheen osalta nykyajan kristittyjen keskustelukulttuurissa on havaittavissa vahva vastakkainasettelu. Tämä aiheutuu siitä, että raamatunlukijat pyrkivät soveltamaan Raamatun opetuksen omaan elämään ja kulttuuriin, jossa elävät ja vaikuttavat, ja tulevat lopulta asiassa erilaisiin päätelmiin. Näin tehdessään ihminen kohtaa nämä perustavanlaatuiset kysymykset siitä, mitä on olla ihminen – Jumalan kuva – tässä maailmassa, sekä mitä tarkoittaa, että Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja miten seksuaalisuus näkyy heidän kohdallaan?

Karkeasti ilmaistuna nykyaikana on havaittavissa sekä konservatiivinen että liberaali tulkintatapa. Ensimmäinen väittää, että Raamatun opetukset koskevat kaikkia kristittyjä kaikkina aikoina sellaisinaan, ja jälkimmäinen, että näissä opetuksissa tulisi huomioida vahvemmin kulttuurisidonnaisuus. Mutta mistä johtuu se, että samaa kristinuskoa tunnustavat voivat tulla näin perustavanlaatuisessa asiassa niin erilaisiin lopputuloksiin? Tämän kysymyksen osalta olennaista on se, mitkä asiat Raamatussa ovat aikaansa sidottuja ja mitkä asiat koskevat kaikkia kristittyjä kaikkina aikoina? Kuitenkin molemmissa päissä olevat haluavat pysyä uskollisina sille, miten lukevat ja ymmärtävät Jumalan tahtoa Raamatussa ja tunnustavat, että koko Raamattu on Jumalan sana. Kun nyt kristityt tulkitsevat näitä asioita ja päätyvät hyvin erilaisiin lopputuloksiin, niin mikä lopulta riittää kristittyjen ykseyteen? Mikä riittää siihen, että kristityt ja seurakunnat voivat tunnustaa toisensa samaan Kristuksen universaaliin seurakuntaan kuuluviksi?

Näihin kysymyksiin toivomme tämän väittelyn antavan vastauksia ja lisää perspektiiviä kun kohtaamme toinen toisemme erilaisina Jumalan luomina persoonallisuuksina.